FAQ / UKK – Usein kysytyt kysymykset psykoterapiasta

Mikä Studio Soleil?

Studio Soleil Oy on suomalainen, Helsingin Töölössä päämajaansa pitävä yritys, joka tarjoaa korkeatasoisia psykoterapia-, psykologi-, työnohjaus- ja konsultointipalveluita. Yrityksen nimi juontuu auringosta (soleil), joka puolestaan on hyvän elämän symboli. Terapeuttisen työskentelyn päämääränä on nimenomaan tuo hyvä elämä.

Studio Soleilissa toimii useita itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivia psykoterapeutteja ja psykologeja. Heistä jokainen vastaa omasta työstään: työtavoistaan, ajanvarauksistaan, hinnoitteluistaan, laskutuksistaan ja kaikista muista käytännön asioistaan. Tiimimme vahvuutena on kuitenkin toistemme hyödyntäminen: ohjaamme asiakkaita tarvittaessa toisillemme, konsultoimme toisiamme, ja teemme tiiminä voitavamme sen eteen, jotta työmme jälki olisi mahdollisimman hyvää.

Studio Soleil Oy on perustettu kesällä 2013, vaikkakin osakeyhtiön perustamisen pohjana oli vuonna 2010 alkanut toiminimimuotoinen toiminta. Yrityksellä on kaksi perustaja-osakasta: aviopari Anu ja Luis Castaneda. Anu Castaneda tekee psykoterapeuttista asiakastyötä, kun Luis Castaneda vastaa puolestaan yrityksen it- ja markkinointitehtävistä.

Millaiset ovat Studio Soleilin arvot?

Studio Soleilin oleellisin arvo on toisten kunnioittamisessa ja arvostamisessa, oli sitten kyseessä asiakas, työtoveri, tai kuka tahansa muu kanssaeläjä. Jokaisella ihmisellä tulisi olla oikeus psyykkiseen hyvinvointiin, hyvään oloon ja mielekkään elämän tavoitteluun. Näiden etsimisessä olemme valmiit sinua auttamaan.

Mitä on psykoterapia?

Psykoterapia on psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävää tavoitteellista terveydenhuollon ammatillista toimintaa. Se on erilaisten elämän ongelmakohtien, kriisien ja psyykkisen huonovointisuuden hoitamista pääsääntöisesti keskustelun avulla. Syitä psykoterapiaan tuloon ovat monenlaiset elämän solmukohdat, esimerkiksi muutos- ja kriisitilanteet, vaikeudet arjessa, ihmissuhteissa, opiskelussa tai työssä, aiemmat elämäntapahtumat, masentunut mieliala, uupumus, ahdistuneisuus, pelot, stressi, nukkumiseen tai syömisen liittyvät ongelmat jne. Psykoterapian tavoitteena on poistaa tai lievittää psyykkistä huonovointisuutta ja siihen liittyvää kärsimystä, tukea psyykkistä kasvua ja kehitystä sekä lisätä henkilön valmiuksia itse ratkaista ongelmiaan.

Joskus vastaanotolle tullaan myös ilman sen vakavampaa elämäntilannetta, vaan lähinnä lisäämään itsetuntemusta, ylläpitämään hyvinvointia, edesauttamaan elämänhallintaa ja kasvattamaan elämän nautinnollisuutta. Psykoterapiaan hakeutuva ei siis ole se entisaikojen tarinoiden ”hullu”, vaan tavallinen ihminen joka haluaa kehittää itseään tavalla tai toisella. Psykoterapia voi olla muodoltaan yksilö-, pari-, perhe- tai muuta ryhmäterapiaa.

Mitä on työnohjaus?

Työnohjaukseksi kutsutaan koulutetun työnohjaajan avulla tapahtuvaa oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä. Työnohjauksessa pyritään jäsentelemään omaan työhön, toimintatapoihin ja työyhteisöön liittyviä kysymyksiä, kokemuksia ja tunteita. Työnohjauksen avulla pyritään mm. ylläpitämään työn mielekkyyttä ja varmistamaan työn laatua selvittämällä työelämän haasteita. Sen tarkoituksena on auttaa jaksamaan työssä ja pysymään työkykyisenä. Työnohjauksen asiakkaita voivat olla mm. sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, tai muutoin vaativissa työtehtävissä toimivat, esim. johtajat. Joskus työnohjausta käytetään apuna myös tilanteissa, joissa harkitaan työpaikan tai alan vaihtoa, tai pohditaan vastaavia uran rakentamiseen liittyviä seikkoja.

Työnohjaukset voivat myös olla yksittäisiä tapaamiskertoja (esim. apu tietyssä kriisitilanteessa), mutta useammin pidempiä prosesseja (esim. vuosi tai kaksi). Tavallista on tavata esim. kerran kuussa 90min, mutta myös tässä on yksilöllistä vaihtelua asiakkaan tarpeiden, työnohjaajan toimintatapojen ja käytännön realiteettien (esim. rahoittajan ohjeistukset) mukaisesti. Useimmiten työnohjauksen kustantaa työnantaja, mutta sen voi maksaa myös itse. Työnohjaus on usein myös ryhmämuotoista. Työnohjaajaa sitoo vaitiolovelvollisuus.

Ratkaisukeskeinen, kognitiivinen, dynaaminen, integratiivinen...Mitä ovat psykoterapian eri suuntaukset?

Psykoterapeuttisia koulukuntia on maailmalla monia, kuten myös näkemyksiä siitä, mikä terapiamuoto sopii minkäkin vaivan hoitoon. Eri koulukunnat pohjautuvat osittain erilaisiin teoreettisiin perusolettamuksiin, ja niiden toimintatavat poikkeavat jonkin verran toisistaan. Suuntaa-antavasti voidaan esimerkiksi sanoa, että dynaamisessa/analyyttisessä terapiassa keskitytään tarkastelemaan menneisyyden kokemuksia, kun taas ratkaisukeskeisessä terapiassa on tulevaisuusorientaatio, kognitiivinen terapia on ajattelutottumusten tarkastelua, ja integratiivinen psykoterapia yhdistelee usean koulukunnan tekniikoita. Vaikuttavuustutkimukset eivät ole yksiselitteisesti osoittaneet yhden suuntauksen olevan toista parempi tai tehokkaampi, vaan oleellisemmaksi on havaittu hyvän vuorovaikutussuhteen rakentuminen terapeutin ja asiakkaan välillä. Oli psykoterapeutin koulukunta mikä tahansa, tulisi psykoterapiaa aina soveltaa kunkin asiakkaan tarpeiden mukaan. Psykoterapian piirteet vaihtelevat luonnollisesti myös terapeutin mukaan.

Psykologi, psykoterapeutti, psykiatri...Onko niillä jotain eroa?

Ammatteina psykiatri, psykologi ja psykoterapeutti usein sekoitetaan keskenään. Kaikkien näiden kolmen ammattinimikkeen käyttöä valvoo Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), jonka nettisivuilta voi tarkastaa terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattipätevyydet. Psykologi on ihmisen käyttäytymisen, ajattelun, tunne-elämän ja psyykkisen kehityksen asiantuntija, jonka työnkuvaan kuuluu tavallisesti mm. supportiivista asiakasvastaanottotyötä sekä psykologisten tutkimusten tekoa. Psykologi on suorittanut yliopistollisen psykologian maisterin koulutuksen ja saanut oikeuden toimia laillistettuna psykologina. Psykiatri puolestaan on suorittanut ensin lääketieteen lisensiaatin perustutkinnon, ja sen jälkeen psykiatrian erikoislääkärin tutkinnon. Psykiatri on kouluttautunut erityisesti tutkimaan, arvioimaan ja hoitamaan mielenterveyden häiriöitä, ja toimii lääketieteellisestä viitekehyksestä, eli voi mm. asettaa diagnooseja ja määrätä lääkkeitä. Psykoterapiakoulutus on puolestaan aina edeltävän koulutuksen pohjalle rakentuva täydennyskoulutus. Peruskoulutukseltaan psykoterapeutit voivat olla esim. psykologeja, lääkäreitä, erikoissairaanhoitajia, kasvatustieteilijöitä, sosiaalityöntekijöitä tai teologeja. Psykoterapeutti antaa mielenterveydellisen ongelman poistamiseen tai lieventämiseen pyrkivää hoitoa. Vain psykoterapeutti voi tarjota Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa. Psykoterapiakoulutuksia on kolmea tasoa: erityistaso (ET), ylempi erityistaso (YET) ja vaativa erityistaso (VET). Psykoterapian erikoispsykologi viittaa puolestaan psykologian lisensiaatin koulutukseen, jossa erikoisalana on psykoterapia. Lisensiaatin tutkinto on ammatillisesti painottunut tieteellinen jatkokoulutus, joka sijoittuu koulutusarvojen hierarkiassa maisterin- ja tohtorintutkintojen väliin. Tohtori on puolestaan korkeimman yliopistollisen tutkinnon nimitys, ja se viittaa väitöskirjan tehneeseen henkilöön.

Kuka saa toimia psykoterapeuttina tai työnohjaajana?

”Psykoterapeutti” kuuluu terveydenhuollon nimikesuojattuihin ammatteihin, eli tätä nimikettä saavat itsestään käyttää ainoastaan henkilöt, joilla on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) myöntämä psykoterapeutin ammattinimike. ”Terapeutti”-nimike puolestaan ei ole suojattu, eli sillä nimikkeellä saa periaatteessa kuka tahansa itseään kutsua ja palvelujaan tarjota. Tässä kuluttajan on siis oltava tarkkana. Samalla logiikalla ”psykoterapia” viittaa psykoterapeutin antamaan hoitoon, kun taas muunlaisten ”terapioiden” (esim. väriterapia, kiviterapia) käyttöä tai palveluntarjoajia ei säädellä. Myöskään nimikkeen ”työnohjaaja” käyttöä ei säädellä viranomaisen taholta. Työnohjaajaa etsiessä kannattaakin tarkastaa henkilön kouluttautuneisuus ja työkokemus. STOry-nimikkeellä työnohjaaja voi tuoda julki, että on Suomen työnohjaajat ry:n koulutussuositusten mukaisesti koulutettu työnohjaaja, joka on sitoutunut työssään noudattamaan yhdistyksen eettisiä periaatteita.

Mitä Kelan tukema kuntoutuspsykoterapia tarkoittaa?

Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan on oikeus sellaisilla 16-67-vuotiailla henkilöillä, joiden työ- tai opiskelukyky on heikentynyt mielenterveyshäiriön vuoksi. Alle 16-vuotiaiden terapiasta vastaa julkinen terveydenhuolto. Kelan kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on tukea ja parantaa työ- tai opiskelukykyä, ja sillä turvataan työelämässä pysyminen tai sinne siirtyminen, työhön paluu tai opintojen edistäminen. Edellytyksenä myönnölle on, että kuntoutujalla on psykiatrisen diagnoosin (jonka tekee psykiatri) määrittämisen jälkeen ollut vähintään kolme kuukautta jatkunut asianmukainen hoitosuhde ennen kuntoutushakemuksen tekoa.

Korvattavuutta haettaessa on täytettävä Kelan lomake KU102 ja liitettävä siihen psykiatrin kirjoittama B-lausunto, jossa määritellään diagnoosi ja arvioidaan etuuden tarpeellisuus asiakkaan työ- tai opiskelukykyä parantavana/palauttavana tekijänä. Kuntoutuspsykoterapiaa korvataan enintään 80 kertaa vuodessa ja enintään 200 kertaa kolmessa vuodessa. Kela myöntää terapian vuodeksi kerrallaan, maksimissaan kolmen vuoden ajan. Kela korvaa 45min psykoterapiaistunnosta 16-25-vuotiaalta asiakkaalta noin 52-61 euroa ja 26-67-vuotiaalta asiakkaalta noin 37-45 euroa.

Kaksi kertaa vai kolme vuotta? Kerran kuussa vai kahdesti viikossa?

Terapiassa istuntojen määrä ja tiheys vaihtelevat yksilöllisesti sekä asiakkaan tilanteen että terapeutin työskentelytavan mukaan. Joskus ongelma ratkeaa yhdellä tai parilla istunnolla, toisten käsittely voi vaatia pidempää työskentelyä, vuosiakin. Käyntien tiheys voi vaihdella viikottaisista käynneistä harvempiin, ja joskus terapiasuhteen alussa tapaamisia voi olla tiiviimmin, ja myöhemmin lähinnä hyvinvoinnin ylläpidon tarkoituksessa harvemmin. Terapian etenemiseen vaikuttaa luonnollisesti yleensä myös se, onko asiakas itse käyntinsä maksava, vai saako hän siihen tukea (esim. Kelan kuntoutuspsykoterapia). Yleensä ensimmäisissä tapaamisissa tehdään suunnitelma, jota voidaan tarpeen mukaan muuttaa istuntojen edetessä.

Miten löydän itselleni sopivan terapeutin tai työnohjaajan?

Kuten asiakkaatkin, myös jokainen psykoterapeutti on omanlaisensa ja muodostaa omat työskentelykäytäntönsä parhaiten hänelle sopiviksi. Terapeuteilla on myös erilaisia taustakoulutuksia, terapiakoulutuksia ja täydennyskoulutuksia, joiden teoreettiset lähtökohdat ja työskentelytavat eroavat toisistaan. Tämän vuoksi yhtä ja ainoaa oikeaa terapian tekemisen tapaa on mahdoton määrittää, ja oleellisinta onkin, että kukin asiakas löytää itselleen ja tilanteeseensa mahdollisimman hyvin sopivan terapeutin ja terapian tekemisen tavan. Sama pätee myös sopivan työnohjaajan etsintään. Psykoterapeuttia tai työnohjaajaa etsivän kannattaakin tutkia mahdollisten kandidaattien taustakoulutuksia ja työkokemuksia, mahdollisuuksien mukaan kysyä suosituksia, ja miksei myös miettiä sitä, millainen työote itselle ehkä sopisi ja kenen kanssa kemiat voisivat saatavien tietojen valossa toimia. Sitten terapeutteja kannattaa lähestyä sähköpostitse tai puhelimitse ja lopulta kasvotusten, ja tunnustella vuorovaikutuksen toimivuutta ja yhteisen sävelen löytymistä. Mikäli ensimmäisen kandidaatin kanssa ei syystä tai toisesta toimi, niin kannattaa rohkeasti kokeilla jotakuta toista.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi?

Klikkaa alla olevaa kuvaketta ja lähetä meille kysymyksesi

Ota yhteyttä!

Jos et löytänyt vastausta kysymykseesi, ota meihin yhteyttä sähköpostilla, niin vastaamme mielellämme!